Mistä tietää, että ikääntynyt tarvitsee apua kotiin?
Ikääntyneen avuntarve hiipii arkeen usein aivan pieninä muutoksina. Lämmin ruoka vaihtuu leivän naposteluun, lääkkeet alkavat aiheuttaa epävarmuutta, villakoirat viihtyvät nurkissa tavallista pidempään tai ulko-oviaukeaa yhä harvemmin. Yksittäinen muutos ei vielä kerro kaikkea, mutta useat toistuvat muutokset voivat olla merkki siitä, että kotiin kaivataan hieman apua.
Avun vastaanottaminen ei ole kaikille helppoa – varsinkaan ihmiselle, joka on koko ikänsä pärjännyt itse ja pitänyt ehkä muistakin huolta. Siksi huoli kannattaa ottaa puheeksi rauhallisesti ja lämpimästi. Kotisiivous on usein luonteva ensimmäinen askel: koti raikastuu, voimia säästyy ja samalla voidaan vaikka keittää kahvit.
Millaiset muutokset voivat kertoa avuntarpeesta?
Läheinen tuntee tavallisesti ikääntyneen tavat: mikä kuuluu hänen arkeensa, millaista ruokaa hän tekee ja kuinka usein hän lähtee asioille. Siksi juuri läheinen huomaa usein ensimmäisenä, jos useampi tuttu asia alkaa jäädä tekemättä tai arki tuntuumuuttuneen.
Ruokailu ja juominen muuttuvat
- lämmin ruoka vaihtuu leivän napostelemiseen
- aterioita jää väliin
- juominen vähenee
- jääkaapissa on vanhentuneita ruokia
- ruoan valmistaminen jää pois
- paino laskee tai yleisvointi heikkenee
- kahvinkeittimen, hellan tai uunin käyttäminen vaikeutuu
- hella saattaa jäädä päälle
Lisätietoa: Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus
Lääkkeiden ottaminen vaikeutuu
Lääkepurkkien, dosetin ja muuttuvien ohjeiden kanssa voi tulla kenelle tahansa epävarma olo. Huolta kannattaa herätellä, jos ikääntynyt alkaa:
- unohtaa ottaa lääkkeensä
- olla epävarma siitä, onko hän jo ottanut lääkkeet
- ottaa lääkkeitä liikaa tai liian vähän
- ottaa lääkkeet väärässä järjestyksessä
- unohtaa uusia reseptin tai hakea lääkkeet apteekista
- kokea lääkkeiden jakamisen dosettiin vaikeaksi
- olla epävarma lääkkeiden käyttötarkoituksesta ja annostuksesta
Jos lääkkeiden ottaminen ei enää onnistu turvallisesti, on hyvä saada sairaanhoitajan arvio. Lääkehoito kuuluu Piika & Sisaren hoivaan ja kotisairaanhoitoon. Hoivassa asiakkaan luona käy lähihoitaja ja kotisairaanhoidossa sairaanhoitaja.
Tilanteen mukaan hoitaja voi jakaa lääkkeet dosettiin, antaa ne ohjatusti ja varmistaa, että asiakas ottaa lääkkeet sovitusti. Tarvittaessa lääkkeet voidaan säilyttää lukollisessa lääkekaapissa.
Lisätietoa: Lupa- ja valvontavirasto – lääkehoidon toteuttaminen
Lisätietoa: Muistiliitto – Lääkkeet
Hygienia ja kodinhoito jäävät vähitellen
- peseytyminen harvenee
- vaatteita ei enää vaihdeta säännöllisesti
- lehdet,pyykit, tiskit tai roskat kasaantuvat
- tekohampaat jäävät pesemättä
- silmälasit jäävät likaisiksi
- kuulolaitteen puhdistaminen tai paristojen vaihtaminen unohtuu
- kodin siivoaminen vie aikaisempaa enemmän voimia
- ikääntynyt vaikuttaa väsyneeltä tai uupuneelta
Peseytymisessä ja tavallisissa hygieniatoimissa voi auttaa avustaja. Siihen ei lähtökohtaisesti tarvita lähihoitajaa – usein rauhallinen apu, tuttu ihminen ja riittävästi aikaa ovat tärkeintä.
Kotisiivous on usein matalan kynnyksen tapa aloittaa. Koti tulee puhtaaksi, mutta yhtä tärkeää voi olla se, että ovesta tulee tuttu ja mukava ihminen. Siivouksen lomassa saattaa luontevasti selvitä, kaipaisiko asiakas apua myös kauppareissuun, ruoanlaittoon tai vaikka puhelimen kanssa.
Liikkuminen ja asiointi vähenevät
- ulkona käyminen vähenee
- sängystä tai tuolilta nouseminen vaikeutuu
- tasapaino heikkenee
- liikkuminen kodin sisällä vähenee
- kaupassa tai muilla asioilla käyminen jää pois
- kaatumisia tai läheltä piti -tilanteita alkaa sattua
Avustaja voi lähteä mukaan ulkoilemaan tai kauppaan. Pieni kävelylenkki tuntuu usein turvallisemmalta, kun vierellä on tuttu ihminen eikä matkaan tarvitse lähteä yksin.
Kodin turvallisuuden ja tarvittavien apuvälineiden tarkempi arviointi käsitellään myöhemmin omassa artikkelissaan: Miten ammattilainen arvioi kodin turvallisuuden ja palvelutarpeen?
Muisti ja tuttujen laitteiden käyttäminen vaikeutuvat
- laskut ja avaamattomat postit kasaantuvat
- sovitut tapaamiset unohtuvat
- samoja asioita kysytään toistuvasti
- puhelimen tai tietokoneen käyttäminen vaikeutuu
- television tai radion käyttäminen ei enää onnistu entiseen tapaan
- kahvinkeittimen, hellan tai muiden tuttujen laitteiden käyttö aiheuttaa epävarmuutta
- ruokailu tai lääkkeiden ottaminen unohtuu
Läheisen ei tarvitse ryhtyä salapoliisiksi eikä ratkaista yksin, mistä muutokset johtuvat. Tilanteesta ja sopivasta avusta voidaan keskustella rauhassa hoitajan kanssa.
Yksinäisyys ei aina näy ulospäin
Yksin asuminen ei tarkoita automaattisesti yksinäisyyttä. Moni nauttii omasta rauhasta, omasta aikataulusta ja siitä, että kaukosäädin löytyy juuri sieltä, mihin sen itse jätti. Toisaalta yksinäisyyttä voi kokea myös muiden ihmisten keskellä.
Yksinäisyyttä ei ole aina helppo myöntää ääneen. Siksi läheinen voi huomata sen ennemmin arjen muutoksista. Mahdollisesta yksinäisyydestä voivat kertoa:
- yhteydenpidon vähentyminen
- ulkona käymisen loppuminen
- harrastuksista luopuminen
- vetäytyminen
- alakuloisuus, väsymys tai ärtyisyys
- kiinnostuksen väheneminen aikaisemmin tärkeisiin asioihin
- masennusoireet
Pitkittynyt yksinäisyys voi heikentää sekä mielen että kehon hyvinvointia ja siihen voi liittyä masennusoireita. Ihmissuhteita ei kuitenkaan lasketa kappalemäärissä. Olennaista on, kokeeko ihminen tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Jo yhdellä hyvällä ja merkityksellisellä ihmissuhteella voi olla suuri arvo.
Lisätietoa: Terveyskirjasto – Yksinäisyys
Lisätietoa: THL – Yksinäistä arkea kotona
Miksi avun vastaanottaminen voi tuntua vaikealta?
Moni ikääntynyt on koko elämänsä huolehtinut itsestään, kodistaan, lapsistaan ja ehkä vielä appivanhemmistaan. Ei ole ihme, jos ajatus avun vastaanottamisesta tuntuu vieraalta. Vanhemman ja aikuisen lapsen roolien muuttuminen voi olla molemmille herkkä asia. Avun ehdottaminen voi herättää pelon siitä, että joku muu alkaa päättää omista asioista. Siksi keskustelu alkaa aina ikääntyneen omasta tahdosta ja päätösvallasta.
Pieni apu ei vie itsenäisyyttä – se voi nimenomaan suojella sitä. Kun raskaimpiin tai hankalimpiin töihin saa apua ajoissa, omat voimat riittävät paremmin kaikkeen siihen, mikä tuottaa iloa ja tekee arjesta omannäköistä. Samalla mahdollisuus asuaturvallisesti omassa kodissa voi jatkua pidempään.
Omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään on monen ikääntyneen toive. Kotona asumisen tukeminen liittyy myös ihmisen itsemääräämisoikeuteen. Ympäristöministeriö – Ikääntyneiden asuminen
Miten huoli kannattaa ottaa puheeksi?
Keskustelu kannattaa käydä lämpimästi, varovaisesti ja kunnioittavasti – mieluiten rauhallisena hetkenä, ei keskellä pölyistä siivouskiistaa tai hellan ääressä syntynyttä säikähdystä. Väittely, syyllistäminen ja käskeminen harvoin avaavat ovea avulle.
“Äiti, miten sinun arkesi on viime aikoina sujunut?”
“Olen huomannut, että olet syönyt viime aikoina aika vähän. Miltä sinusta itsestäsi tuntuu?”
“Isä, olen huomannut, että siivoaminen näyttää vievän sinulta nykyään paljon voimia. Entä jos joku kävisi vähän auttamassa? Voisitte siivouksen jälkeen vaikka istua alas ja juoda kahvit. Miltä se sinusta tuntuisi?”
Keskustelussa kannattaa:
- puhua yhdestä konkreettisesta havainnosta kerrallaan
- käyttää minämuotoa: ”Minä olen huomannut” tai ”Minä olen vähän huolissani”
- kysyä, miten ikääntynyt itse kokee tilanteen
- kuunnella ennen ratkaisujen ehdottamista
- tarjota ensin pientä ja helposti hyväksyttävää apua
- antaa ikääntyneen vaikuttaa siihen, kuka tulee, milloin hän tulee ja mitä käynnillä tehdään
- korostaa, että avun tarkoituksena on tukea kotona asumista
- palata asiaan myöhemmin, jos läheinen ei vielä ole valmis ottamaan apua vastaan
Näin Piika & Sisar toimii
Piika & Sisaren hoitaja voi tulla kotiin saman pöydän ääreen keskustelemaan rauhassa asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa. Usein mukana on Piika & Sisar Oy:n vastaava hoitaja Riitta Vierijärvi. Yhdessä keskustellen löytyy useinarkeen sopiva ratkaisu.
Meille tärkeintä on kohdata jokainen asiakas kunnioittavasti, arvostavasti ja lämpimästi. Se ei muutu, vaikka ikä, sairaus tai vähentyneet voimat aiheuttaisivat avun tarvetta. Asiakas on meille aina ihminen, jolla on oma elämän historia, omat tavat ja oikeus päättää omista asioistaan.
Asiakkaan tai läheisen ei tarvitse tuntea palveluviidakkoa eikä tietää valmiiksi, mitä pitäisi tilata. Yhdessä pohtimalla ja juttelemalla apu saattaa löytyä kevyimmästä asiakkaalle sopivasta avusta:
- Kotisiivous on matalan kynnyksen palvelu.
- Avustaminen on kevyttä apua tavalliseen arkeen.
- Hoivassa asiakkaan luona käy lähihoitaja.
- Kotisairaanhoidossa asiakkaan luona käy sairaanhoitaja.
Kotisiivous voi olla ensimmäinen askel ja usein oikein hyvä sellainen. Piika & Sisaren kodinhoitajat osaavat työnsä lisäksi kohdata ihmisen lämpimästi, havainnoida arjen sujumista ja ehdottaa muuta apua hienovaraisesti – ei tuputtaen, vaan asiakkaantahtia kunnioittaen.
Asiakkaan kanssa voidaan sovitun palvelun mukaan esimerkiksi:
- käydä kaupassa
- valmistaa ruokaa
- ulkoilla yhdessä
- auttaa puhelimen tai tietokoneen käyttämisessä
- avustaa peseytymisessä
- hoitaa tavallisia arjen askareita asiakkaan toivomuksen mukaisesti
- istua käynnin lopuksi alas kahville ja jutella
Lisätietoa: Piika – Kotihoito
Usein kysyttyä avun järjestämisestä ikääntyneelle
Mistä tietää, että ikääntynyt tarvitsee apua kotiin?
Avuntarpeesta voivat kertoa ruokailun yksipuolistuminen, juomisen vähentyminen, lääkkeiden ottamisen vaikeudet, kodin hoitamattomuus, hygienian heikkeneminen, laskujen kasaantuminen, muistiongelmat, liikkumisen väheneminen ja vetäytyminen. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, jos muutoksia on useita tai ne toistuvat.
Voiko palvelun aloittaa pelkällä kotisiivouksella?
Kyllä voi. Kotisiivous on matalan kynnyksen palvelu ja usein helpoin tapa ottaa ensimmäistä kertaa apua vastaan. Palvelua voidaan myöhemmin täydentää avustamisella, hoivalla tai kotisairaanhoidolla, jos asiakas tarvitsee niitä.
Voiko kotiapua saada kerran viikossa?
Kyllä voi. Käyntien määrä sovitaan asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Jo kerran viikossa tapahtuva käynti voi helpottaa arkea, tuoda turvallisuutta ja lievittää yksinäisyyden kokemusta.
Kuinka nopeasti kotiapu voidaan aloittaa?
Palvelun aloitus sovitaan asiakkaan kanssa. Piika & Sisar kartoittaa tilanteen ja sopii asiakkaalle sopivasta aloitusajasta ja käyntien sisällöstä.
Mistä tiedän, tarvitaanko kotisiivousta, avustamista vai hoivaa?
Sitä ei tarvitse ratkaista yksin. Piika & Sisaren hoitaja voi keskustella tilanteesta asiakkaan ja hänen läheisensä kanssa. Apu voidaan aloitettaa kevyimmästä sopivasta palvelusta ja sitä muutetaan tarvittaessa. Kotisiivous auttaa kodin puhtaudessa, avustaminen on kevyttä arjen apua, hoivassa kotiin tulee lähihoitaja ja kotisairaanhoidossa sairaanhoitaja.
Voiko avustaja auttaa peseytymisessä?
Kyllä voi. Avustaja voi auttaa tavallisessa peseytymisessä ja hygieniasta huolehtimisessa.
Milloin lääkkeiden ottamiseen tarvitaan apua?
Apua tarvitaan, jos ikääntynyt unohtaa lääkkeitä, ottaa niitä väärin, ottaa niitä liikaa tai liian vähän tai ei enää pysty jakamaan lääkkeitä turvallisesti dosettiin. Tällöin sairaanhoitaja arvioi tilanteen. Lääkehoito kuuluu Piika & Sisaren hoivaan ja kotisairaanhoitoon.
Mitä teen, jos läheiseni ei halua ottaa apua vastaan?
Kerro rauhallisesti yhdestä konkreettisesta havainnostasi ja kysy, miten läheisesi itse kokee tilanteen. Älä aloita väittelyä tai yritä ratkaista kaikkea kerralla. Ehdota ensin pientä apua, kuten kotisiivousta. Pieni apu voi säästää voimia, tukea itsenäisyyttäja auttaa läheistä asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Voiko yksinäinen ikääntynyt hyötyä säännöllisestä kotiavusta?
Säännöllinen kävijä voi tuoda arkeen seuraa, turvallisuutta ja mielekästä tekemistä. Asiakas ja työntekijä voivat esimerkiksi yhdessä ulkoilla, käydä kaupassa, valmistaa ruokaa tai istahtaa kahville. Yksinäisyys on kuitenkin henkilökohtainen kokemus, eikä yksin asuminen tarkoita aina yksinäisyyttä.
Ota yhteyttä Piika & Sisareen
Jos jokin läheisesi arjessa on alkanut mietityttää, sinun ei tarvitse odottaa, että huoli kasvaa suureksi. Ota yhteyttä Piika & Sisareen. Istutaan alas rauhassa ja pohditaan yhdessä tilannetta.
Avun ei tarvitse tulla ovesta sisään suurena pakettina. Voimme aloittaa kotisiivouksesta tai muusta pienestä arjen avusta. Jos tarpeet myöhemmin muuttuvat, tilannetta kannattaa miettiä uusiksi.