Tukiviidakko

Kotiin ostettaviin palveluihin voi saada monenlaisia tukia. 

Kaikilla on oikeus tehdä kotitalousvähennys.

Jokainen joka ei pärjää yksin on oikeutettu ostamaan palvelunsa arvonlisäverottomasti.

Jos kunta on harkinnut henkilön palveluntarpeen, on monissa kunnissa käytössä palveluseteli, jolla voi valita itse palveluntuottajansa.

Kotihoitoon saa tukea myös Kelalta, samoin muita palveluita saa sekä Kelalta että kunnilta. Alla vielä informaatiota Kelan ja kuntien tukimuodoista.

 

Kela

 

1. Eläkeläisen tuet

1.1. Eläke

Mikäli työeläke on hyvin pieni tai sitä ei ole, Kela maksaa kansaneläkettä ja takuueläkettä. Kaikki eläkeläiset saavat vähintään 732 € kuukaudessa.

1.2.  Eläkkeensaajan asumistuki

Tarkoitettu pienituloisille. Kelan kotisivuilla on laskuri ja hakukaavakkeet.

1.3.  Eläkeensaajan hoitotuki

Hoitotuen tarkoitus on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, kuntoutustaan ja hoitoaan.

Hoitotukea voi saada, jos toimintakyky on sairauden tai vammaisuuden vuoksi heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan.

Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään (esim. peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella.

Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa sinulle säännöllistä avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai jatkuvia erityiskustannuksia.

Eläkettä saavan hoitotuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella.

Hakemukseen tarvitaan lääkärin C-lausunto, Piika & Sisar Oy:n kanssa tehty sopimus ja hoitosuunnitelma.

Lääkärin pitää täytää oma osansa lisäksi Kelan hakemukseen.

Lisätietoja Kelan sivuilta www.kela.fi.

1.4. Eläkkeensaajan lapsikorotus

Eläkkeensaaja voi saada lapsikorotusta alle 16-vuotiaista lapsista. Lapsikorotuksen määrä on 22,11 e/kk lasta kohden.

1.5. Rintamalisä veteraaneille

Rintamalisää maksetaan Suomessa asuvalle miehelle tai naiselle, jolla on rintamasotilastunnus,  naisille myönnetty rintamapalvelustunnus, rintamatunnus tai veteraanitunnus. Sitä maksetaan rintamasotilaseläkelain perusteella myös miinanraivaajille, joille Sota-arkisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivaustehtäviin vuosina 1945–1952.

Rintamalisän määrä on 49,22 e/kk. Rintamalisään eivät vaikuta saajan tulot eikä omaisuus.

Rintamalisä on verotonta tuloa.

 

2. Vammaistuet

2.1. Vammaistuki lapselle

Alle 16-vuotiaan vammaistuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle lapselle.

Tuen saaminen edellyttää, että sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vähintään 6 kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen.

Vammaistuki on porrastettu kolmeen ryhmään rasituksen ja sidonnaisuuden määrän mukaan.

Kun lapsi täyttää 16 vuotta, oikeus lapsen vammaistukeen loppuu. Tällöin lapsella voi olla oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen ja/tai vaikeasti vajaakuntoisen nuoren kuntoutusrahaan.

2.2. Vammaistuki aikuiselle

16 vuotta täyttäneen vammaistuen tarkoitus on helpottaa selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Vammaistukea maksetaan 16 vuotta täyttäneelle sairaalle tai vammaiselle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan.

Toimintakyvyn katsotaan heikentyneen silloin, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään, selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai selviytyä työ- ja opiskelutehtävistä.

Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa (arvioidaan yleensä lääketieteellisin perustein), avuntarvetta, ohjauksen ja valvonnan tarvetta ja/tai erityiskustannuksia.

Vammaistuki on porrastettu kolmeen ryhmään haitan, avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella.

2.3. Apuvälineet

Jos et selviydy sairauden tai vamman vuoksi työssäsi tai opinnoissasi ilman vaativia apuvälineitä, voit hakea niitä ammatillisena kuntoutuksena Kelasta.

Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä atk-laitteistot.

Muita jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä apuvälineitä voit tiedustella julkisesta terveydenhuollosta, esimerkiksi terveyskeskuksesta.

 

3. Sairastamisen tuet

3.1.  Lääkekorvaukset

Saat korvausta lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista, jotka on määrätty lääkemääräyksellä sairautesi hoitoon. Kela korvaa vain tarpeellisia lääkekustannuksia.

Saat yleensä lääkekorvauksen suorakorvauksena jo apteekissa.  Apteekki tarkistaa oikeutesi korvaukseen sähköisesti Kelan suorakorvaustietojen kyselypalvelusta. Kysely tehdään jokaisen apteekkiasioinnin yhteydessä osana lääkemääräyksen toimittamista.

Apteekissa voit vaihtaa lääkärin määräämän lääkkeen edullisempaan vaihtokelpoiseen lääkevalmisteeseen, mikäli lääkärisi ei ole kieltänyt vaihtoa reseptiin tekemällään merkinnällä.

Kela tukee vain välttämätöntä lääkitystä. Lääkettä tulee käyttää lääkärin annosteluohjeiden mukaan ja sitä voi ostaa vain kolmen kuukauden tarvetta varten kerralla.

Perustuki on 35 % hinnasta

Alempi erityiskorvaus on 65 % hinnasta

Ylempi  erityiskorvaus on 100 % hinnasta.

Erityiskorvauksia varten pitää toimittaa  B-lausunto lääkäriltä Kelaan.

Jos lääkekulut ovat yli 672 € vuodessa, saa ylimenevän osan kokonaan korvattuna.

3.2. Matkat

Voit saada korvausta julkiseen tai yksityiseen sairaanhoitoon, raskauteen ja synnytykseen liittyvistä matkoista, kun kustannukset yhteen suuntan ylittävät omavastuun.

Kela korvaa myös kuntoutukseen tehtyjä matkoja, kun kuntoutus perustuu Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätökseen.

Kela ei korvaa erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa apteekkiin.

Kela korvaa yleensä matkan lähimpään yksityisen tai julkisen terveydenhuollon lääkäriin tai hoitolaitokseen.

Kela korvaa matkakustannuksia pääasiassa halvimman matkustustavan mukaan.

Jos käytät muuta kuin halvinta matkustustapaa (esim. taksia), sinulla tulee olla terveydenhuollon antamana todistus sen tarpeellisuudesta.

Kela siirtyy taksimatkojen suorakorvauspalveluun koko maassa lähivuosien aikana.

Jos tarvitset matkan aikana saattajan, myös hänen matkakuluistaan voi saada korvauksen.

Saattajan matkakuluista saat korvausta, kun hoitohenkilökunta on katsonut saattajan tarpeelliseksi sairautesi perusteella tai esim. perheenjäsenen hoitoon osallistumisen välttämättömäksi.

Jos joudut yöpymään matkallasi tutkimuksen, hoidon tai liikenneolosuhteiden vuoksi, voit saada Kelasta yöpymisrahaa.

Yöpymisrahaa maksetaan kustannusten määrä, mutta kuitenkin enintään 20,18 euroa vuorokaudessa.

 

 

Kunta

 

1.  Omaishoidon tuki

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla.

1.1. Hoitopalkkio

Omaishoidon tuki sisältää aina rahana suoritettavan hoitopalkkion.

Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella.

Hoitopalkkio on 1.1.2013 lukien vähintään 374,51 euroa kuukaudessa.

Hoitopalkkio on kuitenkin vähintään 749,01 euroa kuukaudessa, jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä.

1.2. Palvelut hoidettavalle

Omaishoidon tuki sisältää hoitopalkkion rinnalla tarvittavat palvelut hoidettavalle.

Omaishoidon tukeen sisältyviä tai sitä täydentäviä palveluja voivat olla esimerkiksi apuvälinepalvelut, kotipalvelut ja kotisairaanhoito tai lyhytaikainen laitoshoito.

1.3. Omaishoitajan tukeminen

Omaishoitajan tuen tarve ja tukimuodot kartoitetaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö.

Omaishoitajalle järjestettävä vapaa

Hoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin.

Kunta voi harkintansa mukaan järjestää edellä mainituille sitovaa hoitotyötä tekeville omaishoitajille vapaapäiviä enemmän kuin kolme vapaapäivää kuukaudessa sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita.

Sijaishoito omaishoitajan vapaan aikana

Omaishoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon kunta voi järjestää:  tekemällä toimeksiantosopimuksen sijaishoitajan kanssa,  hoito kunnan itse toteuttamien palvelujen avulla, hoidon ostaminen muilta palveluntuottajilta ja palvelusetelin antaminen hoidon järjestämiseksi.

Päätös omaishoidontuesta

Omaishoidon tukea haetaan kunnan sosiaalipalveluja tai omaishoidon tukiasioita hoitavasta yksiköstä.

Omaishoitosopimus

Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välillä sopimus,

Kunnan on järjestettävä omaishoitajille tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettu niin sanottu vapaaehtoinen tapaturmavakuutus omaishoitotyössä sattuvan tapaturman varalta.

 

2.  Kuljetuspalvelu

2.1. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetustuki

Kuljetuspalvelut on tarkoitettu asiointi- ja vapaa-ajan matkoihin.

Palvelua ei voi käyttää terveydenhoitoon liittyviin matkoihin, koska ne kuuluvat Kelan korvauksen piiriin.

Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetustuki on tulosidonnainen ja tarkoitettu vähävaraisille.

Tuki sisältää enintään kahdeksan yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa.

Hakemukseen tarvitaan liitteeksi tuloselvitys ja lääkärin lausunto kuljetustuen tarpeesta.

2.2. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu

Palvelu ja siihen liittyvä saattajapalvelu on tarkoitettu henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia liikennevälineitä.

Hakulomakkeen liitteeksi tarvitaan lääkärin lausunto vammaispalvelulain mukaisesta kuljetustuen tarpeesta.

Kunnan on järjestettävä vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen (vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa).

Asiointi- ja vapaa-ajan matkojen tarkoitus ja kohde on vaikeavammaisen henkilön itsensä harkittavissa ja päätettävissä.

Kunta ei voi hakijan puolesta päättää sitä, mihin matkat voivat suuntautua.

Työ- ja opiskelumatkat järjestetään tarpeen edellyttämässä laajuudessa.

2.3. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu

Kunnan on järjestettävä vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen (vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa).

Asiointi- ja vapaa-ajan matkojen tarkoitus ja kohde on vaikeavammaisen henkilön itsensä harkittavissa ja päätettävissä.

Kunta ei voi hakijan puolesta päättää sitä, mihin matkat voivat suuntautua.

Työ- ja opiskelumatkat järjestetään tarpeen edellyttämässä laajuudessa.

Palvelu ja siihen liittyvä saattajapalvelu on tarkoitettu henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia liikennevälineitä.

Hakulomakkeen liitteeksi tarvitaan lääkärin lausunto vammaispalvelulain mukaisesta kuljetustuen tarpeesta.

 

3.  Asunnon muutostyöt

Palvelu on tarkoitettu vanhukselle, jonka vakituisessa asunnossa tai sen välittömässä läheisyydessä on päivittäistä toimintaa vaikeuttavia esteitä.

Tavoitteena on, että asiakas selviytyy omassa asunnossaan mahdollisimman pitkään.Yleisimpiä muutostöitä ovat ovien levennykset, kynnysten poistamiset ja ammeiden poistamiset.

Palvelua haetaan oman asuinalueen sosiaali- ja lähityön yksiköstä vanhuspalvelun sosiaalityöntekijältä.

Hinta määräytyy palvelun käyttäjän maksukyvyn mukaan.

Työn tekee yksityinen remonttiyritys.

Toimintaterapeutti tai fysioterapeutti arvioivat toiminnalliset rajoitteet ja sosiaalityöntekijä arvioi toimintakyvyn edellyttämät välttämättömät muutostyöt sekä taloudellisen tilanteen yhteistyössä asiakkaan kanssa.

Sosiaalityöntekijä tekee korvauspäätöksen.

 

4. Avustus asunnon korjaukseen

Korjausavustuksen saaminen edellyttää, että ympärivuotisessa asuinkäytössä olevassa asunnossa asutaan pysyvästi ja ruokakunnasta ainakin yksi henkilö on vähintään 65-vuotias tai vammainen.

Ruokakunnan tulot eivät myöskään saa ylittää asetettuja rajoja eikä ruokakunnalla saa ole varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta.

Korjausavustuksen määrä on enintään 40 % hyväksytyistä korjaus­kustannuksista.

Avustus voi poikkeustapauksissa olla enintään 70 %, jos vanhus tai vammainen muutoin joutuisi välittömästi muuttamaan pysyvästi pois asunnosta liikkumisesteiden vuoksi tai siksi, ettei asunnossa voida antaa hänen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Rintamaveteraanit tai rintamaveteraanin lesket voivat saada poikkeustapauksissa veteraanilisän, enintään 30 %.

Kunta myöntää avustuksen.

Päätös avustuksen myöntämisestä on lähtökohtaisesti saatava ennen töiden aloittamista.

Asuntoa on käytettävä vähintään viisi vuotta avustuksen myöntämisen jälkeen vanhusten tai vammaisten asuntona.